Routa päätti näyttää olevansa jotain muuta. Maanantaina omat energiatasot oli matalalla syynä sunnuntain pitkä automatka ja illan päätteeksi vielä päivystyskeikka eläinlääkäriin Tahvon kanssa. Ulkoilu jäi vähemmälle,vaikka pihalla saivat hengailla päikkäreitteni aikaankin. Illalla Routa päätti sitten tyhjentää kirjahyllyäni vähäpätöisimmistä teoksista. Ilmeisesti koirakirjassa oli epäedustava kuvaus bordercolliesta, koska siitä on syöty paimenkoirien osuutta ja kannet revitty, Harry Potter oli jäänyt vähän vähemmälle pureskelulle.
Koirat pääsi tiistaina käväisemään mökin pihamaalla ja ihmiset nauttimaan rantasaunasta. Sami kävi myös tallomassa Roudalle lyhyen pentujäljen, joka menikin kivasti.
Sen sijaan rannalla Routalempi aiheutti pariin otteseen sydämen tykytyksiä. Merihän ei ole mökin edustalta vielä ihan kokonaan auki vaan siellä kelluu jäälauttoja. Rannassa on sellainen leveydeltään puolen metrin sula kaistale, joten ei tullut pieneen mieleen,että joku koira voisi jäälle hypätä. No, Routahan voi. Ekalla kerralla olin ihan vieressä kalastamassa saunaeväitä luonnon omasta jääkaapista. Sillä kertaa jää kesti loikat ees ja taas. Toisella kerralla Sami karjaisi Roudan jäältä pois ja kutsua totellessaan kävi hassusti. Routa päätti sitten kertaheitolla heittää talviturkkinsa ja ui loppumatkan rantaan. Onneksi sitää jäätä ei tosiaan enää kauheasti ollut...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti