11 helmikuuta 2013

Vanha siilikirja tuli tiensä päähän ja nyt meillä on uusi musta treenipäiväkirja.  Kannessa on kuva pohdiskelevasta Nuuskamuikkusesta, jos se olisi kannustavampi kuin entinen kiroileva siili.

Meillä on tällä hetkellä treeneissä palojen hionta-kausi ja tämä on niin ihanaa. Kun saa taas viilata  ja parannella huolella. Lisäksi ollaan päästy treenamaan vähän vieraampienkin ihmisten kanssa. Tosi kiva saada vähän erilaisia häiriöitä ja uusia näkemyksiä. Kivaa!

Mistä tietää, että kevät tulee? Meidän lenkit pitenee. Oivakin tykkää kävellä, kun ilmat on vähän lauhtuneet. Eikä häiritse edes ajatus meidän lenkkimetsään poikenneesta sushukkasesta. Me emme kyllä ehtineet edes jälkiä nähdä...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti