Karsintoja ja sen sellaista

Käytiin Vuokkosilla piipahtamassa maajoukkueen valintakokeissa. Ohjaajalle reissu oli rankka, mutta huonoista tuloksista huolimatta ei kaduta.

Molempien päivien eka kehä oli koiran mielentilan ja oman fiiliksen suhteen erinomainen. Routa oli rento, määrätietoinen ja iloinen oma itsensä.  Ohjaaja voi pistää ruudun nollauksen ihan omiin nimiinsä. Sen vauhdin ja takalinjan rajalle etenemisen olen ihan itse halunnut. Ja on se kyllä hieno! Optikolla olisi kyllä syytä poiketa.

https://www.youtube.com/watch?v=vZmaNHP_4rA

Toiseen kehään siirtymä ei ollutkaan kummankaan pääkopalle helppoa. Valehtelisin, jos väittäisin asiaa olevan treenattu. Siirtymiä toki, mutta kehästä kehään siirtymä olikin eri juttu. Nyt tämäkin asia on treenilistalla, tottakai. ;) Nyt tuli sorruttua vanhoihin virheisiin. Koira yliyritti ja ennakoi. Jonnekin katosi se ekan kehän rentous ja varmuus. Toki meille hankalimmat liikkeet, tunnari &zeta, olivat siellä tokassa.

Mitä treenamiseen tulee, se on ollut vähänlaista. Huimia edistysaskeleita ei voine toviin odottaa, mutta pysyy sentään tälläkin tahdilla lanka käsissä. Nenä on jo kuitenkin suunnattu kohti Tamperetta ja toivoakseni siellä olisi mukana mielentilaltaan vain tuo ekan kehän Routa. Ja ne meidän surkeat p.oloista poistumiset olisi historiaa...  Siinäpä tavoiteasettelua. Suunnitelmat ovat valmiina ainakin. :)

Tiina kirjoitti loistavan keskustelunavauksen blogissaan. Kannattaa käydä lukemassa.

Pitää myös olla itselleen armollinen. Kukaan ei ole täydellinen, mutta virheistään voi ottaa opiksi. ;)
En lähde tähän postaukseen sen syväluotavampaa analyysiä tekemään.  Ehkä joskus toiste. On tässä harrastusvuosien aikana kompasteltu liialliseen ja vääränlaiseen treenamiseen. Onneksi aina voi katsoa peiliin ja sen jälkeen keskittyä olennaiseen.

Melkein unohdin sen olennaisen. ;) Rakkaista rakkain, parhaista parhain, tahvoista Tahvoin täytti tammikuussa 12 vuotta. Sitä juhlistettiin käymällä eläinlääkärissä vuosihuollossa. Numeroihin nähden erinomaisessa kunnossa.
Tahvon kanssa on koettu niin monta suurta ja pientä hienoa juttua. Toivottavasti monta vielä edessä. Sipoosta mustaa termiittiä kotiin hakiessani, en osannut edes arvata, miten hienon koiran saisin elämääni ilahduttamaan. Niin paljon rakkautta ja suurta tunnetta mahtuu pieneen koiraan.