Viikossa on jo ehtinyt olla monessa mukana. Maanantaina olin niin onnellisen ryytynyt leirielämästä Jämillä. Tiistaina piti kiiruhtaa Jessican yksärille. Maanantaina oli koomasta huolimatta iso into treenata tokoa, joten niinhän tehtiin...

Leirillä Routa sai kahdet tokotreenit ja kahdet jälkitreenit. Maastot oli mahtavat ja niitä piisasi. Seura oli hyvää, puitteet olivat kunnossa, olisin voinut viipyä vielä pidempäänkin. Hyviä ajatuksia tuli paljon. Leirifiilistä ei voinut enempää olla nostamatta kahdet kaikki kepit-treenit. Yhteensä seitsämän keppiä oli metsässä ja kaikki nosti Routa. Wow, mikä fiilis. Jälkeäkin eteni kivasti ilman sen kummenpia ongelmia.

Janat oli sähläystä, mutta en tiedä, oliko syy aukeessa & tuulessa, jota ei olla hirveesti päästy treenamaan. Sunnuntaina teki oikean ratkaisun ja lähti takajäljeltä tarkistuksen jälkeen oikeaan suuntaan. Voi tosin olla,että huomasi lähestyvän tien, mutta oikea ratkaisu oli syy, mikä tahansa.

Tokotreeneissä on tuntunut kivalta. Sunnuntain väsyneessä(ohjaajan) tilassa tehtyä reeniä en laske tähän. Leirillä päästiin tekemään häiriötä ja samaa päästiin tekemään Jessicalla. Oli hyvä hetki näyttää seuruuta nyt ja saada vahvistusta,että oikeeseen suuntaan on rakentumassa. Nyt vaan ei lipsuta kriteereistä! Helpommin sanottu kuin tehty, mutta yrittää pitää.

Zetassa oli ihme lukko, mutta se pääsyy on siellä hömpöttelyasenteessa. Itseasiassa se oli jo hetken paremmalla tolalla, mutta on tauon aikana vähän levähtänyt käsistä. Kuuntelutreeniä asentoihin ja kaavojen rikkomista on siis meidän resepti.

Kohti talvea  ja uusia haasteita