Koska kisaamaan oppii vain kisaamalla, mentiin mekin messariin. Tulos ei ollut kovin kummoinen 236,5 pistettä ja sijoitus muistaakseni 31. Tunnari nollattiin ja luoksetulossa Routa ei osannut sukeltaa matolla maahan, kuten se yleensä suorittaa maahanmenon, joten siihen nähden ihan kelvollinen kakkostulos.
Fiilis oli kuitenkin ihan super hyvä. Seuraamiskehää jännitin ihan liikaa, mutta sen jälkeen saimme rennon tekemisen fiiliksen muihin liikkeisiin. Routa liukasteli paljon,esim. kapulan nostot kärsivät tästä samoin sivulle tulot. Routan tassuja nyt parannellaankin ja en ole uskaltanut messarin jälkeen treenata yhtään. Lenkillä ollaan käyty vain pehmeässä metsämaastossa ja vältetään hiekotuksia & suolattuja teitä.
 |
| Se Fiilis! Kuva Taina Westerholm |
Nyt rauhoitutaan joululomalle ja asetetaan kuono kohti tulevaa vuotta. Unelmia on ja kokemuspankkia aiotaan kasvattaa lisää. Pääasia on nauttia matkasta ja pienistäkin onnistumisista. Kuluva vuosi on ollut antoisa. Ehkei tuloksien valossa, vaikka Rottalainen TK4:sen saikin keväällä. Kokemuksia on tullut taskuun useampia. Fiilis koiran kanssa on ollut pidempään hyvä. Se on huimasti kehittynyt ja tokon tekeminen tuntuu taas hyvältä. Unelmia on, mutta tavoitteet ovat konkreettisia ja liittyvät enemmänkin fiiliksen saavuttamiseen.
Täytyy myös kiittää kaikkia meitä matkalla kouluttaneita tai muuten auttaneilta. Ihan erityisesti kiitos treenikavereille. Ilman teitä tokon treenaminen ei olisi näin kivaa!
Treenihupailua:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti