18 helmikuuta 2014

Näyttäytymässä Vantaalla

Lauantaina käväistiiin Vantaalla valmennusrenkaan näyttökokeessa. Ihan ei meidän osalta putkeen mennyt. Koira oli aika korkeavireinen, johon yksi syy varmasti oli meidän lomareissu, joka sattui ikävästi juuri samalle viikolle. Torstaina kotona, joten kahdet treenit ehdittiin tehdä.

Toisekseen ihan kunnossakaan se ei ollut. Suorituksen jälkeen se käytti lenkityksen puskissa kyykkimiseen. Onneksi sunnuntai-illalla ripuli oli jo mennyt ohi. Huonoa tuuria, varmaan masussa oli möyrinyt jo kehässä. Arvelen näin, koska luoksetuloa ennen tuli vienoinen piip ja se ei ole sille tyypillistä ääntelyä. Jos äänellään, niin sitten räyhätään eikä tyydytä vinkumaan.
Jossittelut on kuitenkin turhia, mukana oli paljon tosi hyviä koiria ja onnistumisellakin olisi ollut vaikea päästä sisään. Se kertoo vain se,että Suomi on todellakin tokon huippumaa, kun hyviä koiria alkaa olla niin paljon. :)

Me mokailtiin luvattoman paljon. Kokonaisuudessaan onnistuttiin ainoastaan noudossa. Seuruussa tuli taantumaa, on parissa kokeessa ollut jo ihan kiva.  Ruudussa ei pysynyt jaloillaan, samoin liukui luoksetulon seisomisen maahan. Videota katsellessa mietin vain,että onneksi en näe sitä, kun se lataa ruudusta sivulle. Voisi hieman tehdä mieli väistää. Vauhtia ei ainakaan lauantaina puuttunut.
Töitä on vielä edessä ja eikä tässä ehdi märehtimään. Maaliskuun karsintoihin on tarkoitus vielä mennä, jos vain mahdutaan mukaan. Eikä sm-kisoihinkaan ole enää kovin montaa kuukautta...

Kiinnostuneille vielä video.

Uranainen muuten ajoittaa juoksunsa täsmällisesti, jotta mikään kisa ei mene ohi tai joudu viimeisenä starttaamaan. Tämä on nyt toinen kerta, kun ajoitus menee ihan nappiin. On se aika taitava.



Tahvo on toipunut hampaiden poistosta hyvin. Kontrollikäynnin jälkeen sai luvan syödä kaikkea ja menee luut rikki vajaalla hammaskalustollakin. :) Oivallakin on terveystarkastukset kohtapuolin edessä, kesällä sekin kolkuttelee seniorikansalaisuutta täyttämällä 9 vuotta.  En olisi silloin nivelrikko-diagnoosin jälkeen uskonut,että se näin pitkälle pötkii. Onneksi olin väärässä. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti