Kiirenen viikko takana. Roudalle myös pisimmät yksinoloajat tällä viikolla, nimittäin normaalien työläisten 8,5h. Kai se vaan täytyy uskoa,että se on jo sisäsiisti. Onhan se muutenkin niin fiksu,että ihmekkös tuo. :)
Pari kuukautta kesti Oivan lämpeneminen uudelle tulokkaalle. Mutta kyllä se nyt on hyväksytty laumaan. Jos nartut pystyvät syömään samasta hevosen kikkarekasasta, eikö se jo kerro sulasta sovusta?
Pikku hiljaa alkaa hahmottua punainen lanka treeneissä. Kantapään kautta opittuna korostan Roudan kanssa treenien rytmitystä ja rauhoittumista. Häkkiin ja autoon osaa rauhoittua, mutta nyt harjoitellaan sitä pientä hetkeä ennen kentälle menoa. Myös liikkeistä alkaa olla selkeempi visio, miltä ne voisivat meidän Ipanalla näyttää. Selkeillä ajatuksillaon aina helpompi mennä eteenpäin.
Tällä viikolla ollaan tehty kaikkea kivaa. Ruutua lelulla, merkkiä, stoppeja pallolla sekä vauhtinoutoja. Vastapainoksi odottamista sekä maassa & istumassa.
Tahvon kanssa ongelmana on kylmyys, joten treenien painotus on ollut tekniikkaan sisällä sekä pikaisesti jotain vauhtiliikkeitä ulkona. Lunta tulee nytkin lisää.. Onneksi lämpimpään pääsee treenamaan edes kerran viikkoon. Kevättä odotellaan kovasti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti