15 huhtikuuta 2012

Tokoo ja metsäilyä

Pasalassa tai jossain siellä päin oli perjantain toko-treenit. Yllättävän hyvä fiilis jäi, vaikka tehtiin sitä seuruutakin.

-Ruutu: Useampi toisto, kaikki lapulle. Pari kertaa en hyväksynyt valtavia loikkia taakse vaan palkkasin vain ne jotka jäi suurinpiirtein oikeaan kohtaan.Vikalla laitoin maahan.  Kun korjattiin tuli kauhea haukkuprotesti, kun ei  heti pieni ymmärtänyt, mikä meni pieleen.
-Luoksetulo: Jäi ekana taas kiinni takapalkkaan, mutta tämä oli nyt siis vasta toinen treenikerta. Viimeiset kaksi toistoa meni hyvin.  Tässä on vähän liikaa palasia mun makuun, mutta kun näyttää lupaavalta niin kai se on pakko tällä tyylillä jatkaa.
-Seuruu: Oli yllättävän siistiä. Tjaah, mietin vielä asiaa ja ennen kaikkea, miltä minä sen haluan näyttävän. Jäi kuitenkin ihan hyvä fiilis.

Tauko ja paikalla olot. Ihan kivasti oli, vaikka vähän ilmanuuhkutteli Enttin suuntaan, kun vaihteeksi vähän vieraampi vieruskaveri. Nyt ei yrittänyt livistää, kun otin paremmin palkkaustilanteen haltuun.

-Metallinoutoa. Koskahan on viimeksi tehty. Pari vauhtinoutoa ja tulikin lujaa. Sitten edessä pitoa ja nätisti kalisuttamatta.
-Toisena noutona vieraalla sorvatulla.Ei haittaa toisen koiran kuolat.
-Kaukoja läheltä, mutta ihmisiä ihan takana. Tosi hyvin, ehkä yhdessä seiso-istussa peruutti jopa liikaakin eli takajalat ei pysyneet paikallaan. No en ota siitä stressiä.

Lauantaina metsäiltiin, mitä nyt pientä tokoilua otettiin illalla. Tokoilut meni ihan ok. Seuruun käännökset tuntui sisällä siistiltä. Tunnarissa onnistui ekalla ja tokalla laitoin kapulat likemmäs toisiaan, jolloin nosti kaksi kapulaa samaan aikaan. Kolmanella taas ihan ok tunnari, meni tosin hetki ennen kuin rauhoittui kunnolla haistelemaan. Makaamisen olen ottanut muutamana iltana mukaan päätä.
Metsässä aloitettiin esineillä. Eka yritys meni reisille, kun ei lähtenyt tarpeeksi pitkälle vaan lähti harhailemaan jäljen suuntaan. Toistoilla sujui ja näyttää hyvin tietävän,mitä on tekemässä.
Jälki oli saman tyylinen kuin ekakin.Vanheni tosin vähemmän aikaa ja keli oli märkä. Alku meni hyvin, mutta eteni lujempaa kuin viimeksi. Kaksi ekaa välipalkkaa syötiin, mutta kolmannelle vain heilautti häntää eikä kehumisesta huolimatta pysähtynyt syömään. Ihan viime metreillä tuli sitten hukka. Ei oltu kaukana jäljestä. Pyöri ja pyöri, mutta ei löytänyt. Routa jäi kaivelemaan ihan kauheasti eikä olisi millään suostunut luovuttamaan. Palattiin kotvan kuluttua paikan päälle uudestaan, kun meidän remmi oli jäänyt metsään. Löysi remmin ja samalla reissulla kävi nostamassa jäljen lopunkin. Nosti sitten sen viimeisenä olleen kepin ihan pätevänä onnessaan. Ainakin se opittiin tästä reissusta,ettei enää välipalkkoja kannata kokeilla...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti