Ohjattu tuli takaisin, ainakin hetkeksi. Mutta niinhän se menee, varsinkin tuollaisen kakara-koiran kanssa. Ensinnäkin sain hienot pyöreet suunnat, kiitos eilisen illan pihahinkutuksen. Toiseksi teki kokeilulla hienon merkin, jonka tietty palkkasin. Sen jälkeen vasta hinkattiin suuntia ilman merkki-paineita, jos ei lasketa sitä,että juostiin merkille yhdessä.
Superhienot stopit kierron kautta. Hankala tunnari, jossa räksyttävä pikkukoira käveli ohi kesken haistelun. Haisteli kauan, mutta selvitti tehtävän kunnialla. Onnistumisprossa siis alkaa taas olla yli yhdeksänkymmenen prosentin luokkaa. Hyvä Routa Rottanen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti