05 heinäkuuta 2011

Mörköikää, ukkosta, uimista, hikoilua ja rohkeaa Routaa

Eka ukkonen. Ei tunnu missään. Pihalla vähän kummasteli, kun puut huijuivat tuulessa. Lähti siinä jyrinän lomassa  leikkiinkin mukaan ja lopuksi nukahti pihaoven eteen. Että niin paljon edelleenkään säikkyy ääniä. Sen sijana pöhinöitä tulee nyt ihan ennalta-arvaamattomista asioista, eilen se vahtihaukku, alkuviikosta huppuun kätkeytynyt ihminen ja aamulla piti käydä tutkimassa työmaakonetta, joka on seissyt jo viikon tuossa samassa paikassa aamulenkin varrella. Hassu pentu.

Perjantaina aamutreeneissä kerettiin ainoastaan paikalla oleilemaan. Iltatreeneissä Tapelle yksi oma keppi pihamaalle ja joutui oikeasti etsimään, kun lähti kokoajan sinne mihin lähes aina sijoitan tunnarit. Kapula oli vain pari metriä viistosti vasemmalle. Sen jälkeen seuraamista, josta kaukot.
Routa sai käyttää myös aivojaan eli kommeja & sivulle tuloja eri ilmansuunnista. Ilman mitään apuja. Sen jälkeen seuraamista ja nyt mukana askel tai kaksi juoksuakin.  Jääviä hieman ja lopuksi parinkymmenen sekunnin paikalla makuu piilossa.

Viikonloppuna ukkosti tai oli pakahduttavan kuuma, joten eipä tehty oikeastaan mitään ihmeellisiä treenejä.Lisäksi meillä oli vieraita tupa täys, joten koirille oli jo siinä ohjelmaa, kun keksivät eri tapoja kerjätä huomiota ja ruokaa.
Roudalle kehittyi laiskotellessa hauska kaukoleikki, jossa tulee kivasti treenattua tekniikkaa ja etäisyyttä tulee ihan huomaamatta.  Ihan kokonaan helteen armoilla laiskoteltu vaan käytiin koiria uittamassa. Löydettiin aivan tosi kiva hiekkaranta, jossa ei ole edes äkkisyvää. Tytsät ei vieläkään suostuneet uimaan, niiden mielestä oli paljon siistimpää loikkia vedessä ja vaania kepin kanssa palaavaa Tapea. Tahvoltahan kumpikaan ei uskalla keppiä viedä, mutta kyttäykseen riittää kantti.

Maanantaina alkoi Hepojoella kauan odotettu paimennuskurssi. Taas mulla oli eri koira mukana lammaslaitumella. Miten se tuollain viikossa vaihtuu? Mulla pysyi nyt mielikin paljon rauhallisempana eikä tullut paniikkia oikeastaan kuin kerran. Hiki tuli silti. Saatiin onnistuneita kuljetuksia ja tällä kertaa Routa meni ihan maahan asti.  Nyt vaan oottelen,että jossain vaiheessa on pakko tulla joku kupru. Ei kehittymisen suunta voi aina olla ylöspäin. Pessimisti ei pety, vai miten se meni?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti