2012

Pistetään koiraharrastuksen osalta vuosi jo nyt pakettiin, koska emäntä karkaa loppuvuodeksi maailmalle. Aivan ihana vuosi on kyllä ollut.

Vuonna 2012 Routa tekaisi 4x 1-tuloksen tokossa kolmessa eri luokassa Kesällä pakollinen toinen käynti avoimessa luokassa,joka tehtiin sm:ssä Kuopiossa, elokuussa kertaluontoinen käynti voittajassa ja lokakuun lopulla evl:stä eka ykköstulos.
 Routa jäljesti oman endomondoni mukaan 13,8 kilsaa. Lukemasta puuttuu muutamia jälkiä, joita ei ole apuvälineisiin tallennettu. Treenipäivikseen pitää tehdä selkeämmät merkinnät eri lajeilla, nyt en jaksa laskemisen ilosta selata joten en laske sitä keppitilastoakaan. Mututuntumalla useimmiten metsään jäi eka keppi. Eka titteli haettiin, mutta jälkikokeisiin ei enää syksyllä ehditty.
Paimennuksen huippuhetkinä mainittakoon  uskallus siirtyä aidattomaan tilaan. Edelleenkin olen useimmiten täysi tumpelo, enkä osaa laitumella lukea tilanteita. Mutta jotain kehitystä kuitenkin tapahtui viime kesän aikana. Kiitokset sitkeille koutseille.

Tahvolla on leukaan tullut harmaita karvoja. Muuten eläkeläinen on vetreessä kunnossa edelleen. Ensi kesänä olen vähän niin kuin sanonut,että veisin sen erkkariin vetskuluokkaan, kun ilmaiseksi pääsee. Mutta niin piti Routasenkin käydä koittamassa tarvittavaa tulosta, mutta kiinnostus ei riittänyt sen vertaan. Luultavasti erkkaripäivän sijaan Tahvo pääsee mökille polttopuiden haku apulaiseksi(apu tosin aina välillä kyseenalaista, niitä halkoja löytyy useimmiten myös pitkin pihaa..) ja uimaan.

Oivalla kesä meni hyvin. Syksyn myötä oli selkeää kolotusta, mutta nyt taas on parempi kausi menossa. Mennään päivä kerrallaan ja toivotaan nivelrikon hidasta etenemistä. Päivittäisillä metsälenkeillä se on ollu mukana ja eikä niistä ole kipeytynyt. Sen sijaan viikon mökkireissu oli liikaa. Onneksi mustavalkoiset on saaneet sitä vastoin viettää taas yhden terveen vuoden. Toivotaan siis ensi vuodelle,että Routa saisi jatkossakin olla terveenä, Tahvolle vielä lisää vetreitä vuosia ja Oivakin pysyisi hyvässä kondiksessa nivelrikkonsa kanssa.

Harrastuksien suhteen vuosi oli kyllä antoisa. Huippu kivoja tokon koulutuspäiviä, kauniita kesäiltoja kulutettu lammaslaitumella ja metsässä liinaassa roikkuen. Ensi vuodelle luvassa niin paljon myös kaikkea kivaa,ettei malta odottaa. Haasteita ja tavotteita, myös. Siihen kuuluu mm. koiran & ohjaajan ihka ensinmäinen jälkikoe ja kesällä osallistuminen tokon sm-kisoihin tällä kertaa kunkkuluokassa. Tavoitteena olisi saada kokonaisuus paremmin hallintaan ja vire pysymään kohillaan.

Kiitos kaikille treenikavereille ja meitä kouluttaneille ihanasta vuodesta 2012 ja antoisaa tulevaa vuotta.

Blogi on ollut hiljainen, mutta treenit jatkuvat siitä huolimatta. Tiistaina käytiin Raumalla jaliskentän vieressä treenimässä, omassa pihassa välipäivät ja perjantaina ihmeteltiin limudiskoa
Seuraamista ollaan tehty, vaikka välillä tuntuu,että viekö treenaminen eteenpäin vain taaksepäin. Konntakti on hyvä ja nyt selkeästi painaa tiukempaan kontaktiin häiriössä. Koko muu seuruu kärsii sitten siitä, tietenkin. Tosin yllätellyt lenkilläkin "jännissä" tilanteissa tarjoamalla seuruuta, eikä se huono vaihtoehto kai ole.
Luoksetulossa olen vain vahvistellut stoppeja tai ottanut läpi. Loppukuviota pitäisi kyllä muistaa treenata. Jonkin verran kuuntelutreeniäkin on mahtunut ohjelmaan, niin jäävissä kuin muissakin. Varmaan  muutakin, mutta tällä viikolla olen huonosti merkkaillut mitään ylös. On aivot raksutellut vain tuon probleema-liikkeen parissa.

Pienestä pakkastelusta huolimatta ollaan jo vähän käyty haistelemassa metsiä. Esineruudulla aloitettiin ja keppi-treeniäkin on saatu tehtyä. Pääsiäisen vapaille mennessä on  toivon mukaan ne viimeisetkin lumen rippeet sulaneet. Kesä täältä tullaan.

Viikonloppu meni hurahtamalla ohi. Routa pääsi käymään ekoissa 3-kymppisten bileissään ja paimentamaan pulkkamäkeen. Ja sain taas kuulla,että miten vuoden ikäinen kakara koira voi olla noin kiltti ja rauhallinen. No sehän on sukuunsa tullut eli off-nappula löytyy.

Mustavalkeet sai kokeilla viikonloppuna myös älypeliä.Äitini oli ostanut koiralleen BF:n lelun. Routa tarjoili ensin kaikkea muuta, kun eihän nameja saa itsenäisesti ottaa ja varsinkaan ilman kontaktin tarjoamista. Hyvin naisellisesti sitten tökittiin puista peliä. Kun taas Tahvo osoitti olevansa jälleen äijä. Tajusi nopeasti idean, mutta lauta kyllä sai kyytiä. Routa raukallahan ei ikinä ole ollut edes kongia, staffeilla taas oli kokemusta tämän tyyppisistä tehtävistä aikaisemmin. Äkkiähän noista varmaan menee maku, kun koirat hffaavat idean. Hetken nimittäin harkitsin vastaavanlaisen ostamista omien mahdollisten sairastelupäivien varalle, mutta järki sanoi temputtelun olevan kuitenkin kivempaa. :D

Sunnuntaina treenattiin ja oli muuten aika vähän paikkoja, joita olisi aurattu. Kaikki meni muuten kivasti, mutta stopeista olin vähän ihmeissäni ja tehtiin niitä sitten vaan kiertojen kautta. Hienosti muuten kiersi lumiukkoja. Sisätreeneissä oli ohjelmassa pikku siirtymisiä kommeihin, seuraamisen käännöksiä ja kapulan pitoa. Kaukot on tietenkn jatkuvassa treenissä, toki. Ei ne muuten meinaa pysyä muistissa.

Tiistana treenattiin tutulla koulun pihalla. Hieman ongelmalliseksi meinasivat tehdä kierrättämisen jättämällä kaikki tolppien ja puiden vierustat auraamatta. Onneksi oli reppu mukana,jonka avulla kierrettiin ja stoppailtiin. Ruutua tehtiin evl- ja voi tyyliin, hämynä oli reppu ns. kehänauhan reunalla. Ekalla kerralla kaarsi repun vierttä, mutta ohjautui saman tien oikealle reitille.
Seuruu tuntui kivalta ja vaikea sanoa, miltä se näyttää, kun ei ollut ketään katsomassa. Jäävien kanssa treenattiin lonkalle tipahtaminen pois, sekä kertalleen testattiin muiden jäävien onnistuminen. Keskittyi hyvin, vaikka koiranulkoiluttajat käveli ihan vierestä ohi.
Loppuun vielä vauhtinoutoja ja sitähän sai, mitä tilasi. Ihan viimeiseksi parin metrin matkalta luovutusasentoon tulo ison kapulan kanssa. Näppärästi osasi tänään kaiken.

Miljoona tarjottua asiaa sekunnssa

Oivan pitäisi kyllä päästä demokoiraksi oikea-aikaisen palkkion opiskelukurssille. Siinä missä mustavalkoinen kaksikko ehtii tehdä yhden tarjouksen, Oivalla on kymmenkunta kokeilutarjousta alla. Kaikki kuitenkin taas tekivät tarvittavat kuvioinnit.

 Rouskeella on kyllä ihan toko-jututkin opetuksen alla. Ruutu on nyt taas tökkinyt ja ajautuu jostain syystä vasempaa merkkiä viistäen sisään ja kohta ei ole tarpeeksi keskellä. Haunisissa meillä oli vielä lumesta huonosti erottuva alusta, joten treeni meni helpotuksen suhteen päin seiniä. Loppujen lopuksi näytin ja lähetin, jolla saatiin onnistumisia. Kotona treenattiin lisää ja vähän uusin kuvioin. Seuraamisen kanssa tuntuu nyt tulevan edistystä ja käännöksiä olen hinkannut peilillä. Sitten sitä päätä ollaan treenattu myös. Kaksut ovat myös mielestäni menneet eteenpäin, mutta en vielä hihku...

Aatto ja vuoden ekat

Uusivuosi vaihtui melko rauhallisesti. Staffithan ei voisi vähempää melusta välittää, varsinkaan Tahvo. Routa ei ulkoillessa muuta kuin ihmetellyt paukahduksia, mutta sisällä halusi olla koko ajan jaloissa nukkumassa. Kävi kyllä ihan omasta halustaan Tapen kanssa takapihalla pissillä, mutta ei siellä kyykkämistä pidempään viihtynyt

Aattona treenattiin Haunisissa. Alku meni ihan putkeen.
-Tunnari liikkuroituna. Itseasiassa toka kerta oikeana liikkeenä liikkurin  klähmimillä kapuloilla. Lähdössä katseli vähän ihmeissään, mutta nenä avautui jo heti siinä sivulla istuen.
-Ruutu. Hieman kaartoi vasenta laitaa hipoen sisään.Ei nyt mitään sekoitusmenoa kuitenkaan.
-Jäävistä ensin maahan, joka oli hyvin. Ei edes vilkaissut paikalle tullutta toista koirakkoa.
-Jäävistä seiso, jossa ko:t kosahti ja tarjosi maahanmenoa. Keskittyi ilmeisesti kuuntelemaan känniläisten riitaa viereiseltä rivarin pihalta ja seuraskin tokalla yrityksille vähän luumuillen. Avulla ok ja sen jälkeen ilman apuakin.
-Luoksetulo pitkältä matkalta väliin, jotta känniläisten aiheuttama häiriö unohtuisi.  Tämä hyvin, vapautus lelulle vasta loppukiihdytyksestä.
- Seuruuta. Alkuun oli kuikuleva häiriön suuntaan, mutta skarppasi sivuille tuloista ja seuruukin sujui hyvällä vireellä.

Vuosi aloitettiin T-treeneillä Kana-areenalla.
Ekalla kiekalla luoksetulo suorana, seuruuta, ruutua, noutoa
Seuruu oli ihan kohtuullinen. Käännöksiin kokeiltiin käsiapua. Pää oli levoton alussa. Treenattavaa kyllä riittää..
Ruutuun meni ekalla alustalle, joka vietiin yhdessä. Tokalla tyhjään. Aika hyvin, jos miettii viimeaikaisia vieraspaikka-takkuja.
Noudossa oli jarrutusongelmia ja sitkee sivulle tulo. Vauhdit, nostot ok.
2.kierros:
Jäävissä: Istuminen hidas ja sekoittikin ensin seisomisen istumiseen. Seuruun lähdöt vähän plääh, mutta ei ollut treenin aiheena, joten treenataan niitäkin sitten jossain vaiheessa.
Kiertojen kautta stoppi ja luoksetuloa. Ihan ok, mutta ei oikein hahmottanut tynnyrin  kiertoa.  Näköjään kunnon kiertoja tulee vain tietynnäköisille asioille. Eli enemmän pitäis jaksaa kierrättää, jotta tästä saisi kaiken hyödyn irti.
Ja sitten murheen kryyni, kaket. Malttia, paremmat kriteerit, palkkaustapa ja jos edes muistaisi aina merkata virheet. Näitä muuten treenattiin illalla kotona. Ja varmaan hinkataan loppuelämä :D



.

2011

Taas uusi vuosi. Aika listata menneet ja saavutukset sekä listata uudet.

Suurena ja isona toiveena oli terveys. On edelleenkin,tottakai. Tahvo on ollut ihan loistavassa kunnossa. Isoin kiitos kuuluu Tanjalle. Tape on saanut kaahottaa metsälenkeillä, höpsötellä tokoa ja kesällä suoritti kunnialla (punaisen kortin kera :D ) pr-tehtävänsä eli sm-kokeissa käytiin.

Oivakin oli kesällä kohtuullisen kivassa kunnossa. Kylmien sateiden myötä on ollut tarvetta kipulääkkeille, joten kevättä kovasti odotellaan. Lenkeillä kulkee mukana mielellään, joten ollaan tyytyväisiä tähän.

Routa pieni pentuseni on täyttänyt odotukset. Kesällä lammaslaitumet tuntuivat vastustamattoman kivoilta ja  marraskuussa käväistiin hakemassa tokon alokkaasta ykköstulos.Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei sen kanssa treenatessa puutu, oli laji mikä tahansa. 

 Tulostavoitteitakin on toki, mutta en enää halua kirjata niitä ylös. Ne on osittain jopa "taakka", joten kirjaan mielummin ne muut tärkeät tavoitteet. Ennen kaikkea tahtoisin nauttia niistä superhienoista treeneistä, onnistumisen tunteista ja siitä pöljän onnellisesta ilmeestä koiran naamalla. Kokeissa haluaisin säilyttää sen helpon olotilan, mikä meillä oli ekoissa kokeissa. Ensi kesältä odotan erityisesti paimennusta. Saa myös nähdä, joko ensi kaudella käydään korkkaamassa pk-puoleltakin jälkikokeet.

Näiden lisäksi tietysti sitä mukavaa arjen luksusta, pitkiä metsäretkiä perheen kera ja mökillä rauhoittumista.

Vuotta 2011 vielä kuvin:

Pihassa:
-tunnari x3. vieraat tiiviissä rivissä, oma välissä. Sama väli kuin rivissä kahdella ekalla toistolla, kolmannella likempänä toista kasaa. Aivan tosi tarkkaa työtä! Just kun pääsin sanomasta,että on aika epävarma liike vielä..
-sivu + kisapalkka + sivulle tulo. Tuli nopeesti ja oli kisapalkasta innostunut.
-tunnarikapulan pitoja. Aluksi ihan pientä alaleuan väpätystä, mutta loppui nopeasti ja korjasi otteen tiiviiksi.
-takapäänkäyttöä, peruutuksia ja normikäännöksiä.  Peruutuksen jälkeen seuraava käännös oli kiva.
-Luoksetuloa. Ekalla stoppi, tokalla eteen. Toistojen välissä palkkasin istumisen.
-paikka makuu. Eka toistolla huono. Toinen oli parempi ja asenne oikea.  Lelupalkkaus.
-paikka istu. Noin puoli minuuttia vain. Halusin päästä palkkamaan patsastelusta,ettei tule virhettä.

Tapsu ja Oiva hömpöttelivät yhdessä, kun keräsin tunnareita ja siivosin pihan treenin jälkeen. Kuinka hienon näköistä on, kun staffit seuraa sivulla jonossa? Tahvo teki lisäksi loistavat tunnarit ja muutamat kapulan pidot.

Perjantain jälki:400m(U:n muotoinen), 5 keppiä. Kaikki kepit nousi. Ajoittain jouduin himmailemaan alussa,että pysyn perässä. Ekan kepin jälkeen taas homma rauhoittui vähäsen. Maasto oli helppo ja Roudalle ei näyttänyt oleva mtn haastetta.

Jäljen jälkeen Tanjalle. Vähän oli pikku eläin ihmeissään, mutta mitään suurta murhetta ei ole kaahotuksella saatu aikaiseksi. Nyt kun ei ole verenkiertoa haittaavia jumituksia, jospa ne herneetkin aivoissa liikkuisivat vilkaammin. :P

Showlink-halli:
Reikäpää tykkää kaahailla, vaikka sutisi ja nahka rullaantuisi. No ei ihan niin pahoja haavoja kuitenkaan, mutta kyllä anturat hittiä otti liukkaalla matolla.
Ruutuun pallolle, ei häiriintynyt peilistä yhtään.
Seuruussa otti häiriötä. Suorilla hyvä, käännöksissä vähän tahma. Tehtiin pallo kainalossa, namilla ja ympyrällä.
Luoksetulo oli hulluutta. Yhtään ei ennakoi, vaan tulee niin kovaa kuin kintuista pääsee. Ekalla pallon kanssa stopatulla veti liinat ja toisella teki näyttävän stopin ilmaloikan kautta. Vauhtia toisellakin miljoona lasissa.
Ruudun paikkaa ei nyt jotenkaan hahmottanut,vaikka kävin pariin otteseen näyttämässä. Pariin onnistuneeseen stoppiin lopetus.
Metallinoudossa oli hyvä. Vähän lihakset nyki liikkurin käskystä, mutta malttoi pitää kontaktin.
Kaukot teki  kivasti läheltä. Kerran huomautin i-s vaihdossa ja sen jälkeen teki puhtaasti.
Paikalla istuminen oli vaikeeta. No sitä ehditään treenata vielä kauan. Makuussakin oli alussa levoton ja sitten rauhoittui. Huomautin jätön haistelusta. Otetaan nämä nyt syyniin ja palkataan oikeasta ilmeestä.

Oma rakas reikäpää <3 

Ke-To temppusarja:
Kahden treenisession tulos: Kaikki kolme asettelevat takatassunsa lankulle & litteälle sohvatyynylle sekä pitää niitä siinä tovin. Ja tottakai tätäkin tehtiin toko-mielessä. Kaikki kolme ovat omalla tavallaan erillaisia. Tahvo on niin symppis, kun se tekee niin tosissaan. Oiva taas ehtii ahneuksissaan tarjota kuuttasataa asiaa samanaikaisesti. Routa on kaikista rankin hitusenkin väärille ajoituksille.

Routa on

-Tokoillut pihatokoja. Tunnaria, jääviä, kaukoja ja seuruuta.
-Oppinut, että pääsee portista huolimatta makkariin. Hops vaan ja 75 cm menee vauhdittomalla hypyllä.
-"Sihdannut"  ohi kävellessään takatassunsa olutlasiin.

On se vaan niin taitava nuori narttunen.

Törmäilyjä ja tyttötappeluita

Treenivuoroa odottamassa. © Sirpa Saari

Viimeisten treenien ansiosta kommit edistyy. Kotitreeneissä taas tehtiin kiusaamis-paikallaan makuuta. Hyvin onnistuu! Oli oikein skarppina. Sunnuntaina käytiin mökkireissun jälkeen treenamassa vieraalla kentällä. Häiriötä ei ollut siihen aikaan niin paljon kuin odotin ja pahin osui sitten Tapelle. Kaksi vallatonta rekkua ryntäsi tekemään tuttavuutta kesken zeta-treenin. Onneksi Tape-mies ei tästä hätkähtänyt vaan jatkoi muina miehinä treenausta.
Routavaara teki hyvän setin, ainoastaan luoksetulon teki ihan liian kovaa. Mustelmilta en siis säästynyt. Ihan niin kovaa ei onneksi paukauttanut kapulan kanssa. Muuten kiva setti ja ruutukin löytyi hienosti, vaikka ei nähnyt lelun vientiä.


Perjantaina käytiin aamupäivällä läjimetsässä ihmettelemässä mustikoita, sillä kertaa vailla keräilyastiaa. Illan ohjelmassa oli paimennusta. Rou tulee kyllä aina vaan pöhelömmäksi tuolla. Se mm. huutaa, kiskoo ja yrittää syödä itsensä häkistä ulos. Mutta treeni meni kivasti. ;P Otettiin ensin pyörössä taas suuntatreeniä, jonka jälkeen kuljeteltiin pitkää suoraa ison laitumen päästä päähän. Meni ajoittain oikeinkin nätisti. Ehkä siellä pikku päässä joku lamppu syttyi? Laumassa sen sijaan oli yksi "huligaani", joka vähän vaikeutti omaa keskittymistä.

Muut vapaahetket vietimmekin sitten Hanhisissa. Routa ui koko illan ja koirat "auttoivat" mustikkametsässä. Erityisesti Oiva on kunnoustautunut syömään samasta puskasta,mistä käsi poimii...

Sorsia noutava koira

Vapaapäivänä ja lomalla voi tehdä, mitä huvittaa, joten päätettiin lähteä mökille torstain torireissun jälkeen. Istutettiin yksi päärynäpuu, loikoiltiin aurinkossa, uitiin ja vähän välissä koitettiin muistaa tokoilla. Aika bueno päivä.

Routa teki uuden lajivaltauksen ja nouti sorsan merestä. Ok, kyseessä oli kelluva sorsan näköinen lelu. Mutta noutokoira kuitenkin. Todettiin,että osaahan se pentu uida ja loppuillan suurinta hupia oli hyppiä ihmisten perään uimaan. Teki meidän kanssa saman uintilenkin. Yhdessä päivässä loikkivasta kahlaajasta uimamaisteriksi. No hyvä,että kaksi kolmesta ui. Oiva, kun ei edellenkään suostu irrottamaan tassujaan maankamarasta. Siellä se vetää rantavedessä rundia, kun muut ui.

Tahvo kävi keskiviikkona Tanjan käsittelyssä ja olikin eilisen päivän väsynyt. Sami oli mukana, mutta raportin mukaan oli paremmassa kunnossa kuin viimeksi. Löytyi jumeja, mutta nyt sillä tuntuu taas olevan tassuissa rento askellus.  Kävi pulikoimassa vedessä ja lopun aikaa kalusi varastamiaan halkoja, joten se siitä lepäilystä.

Kotona käväisin mustavalkeiden kanssa, blondit jäi mökille. Toinen blondi kyllä yritti päästä auton perään, mutta onneksi se ei kuitenkaan ole mikään greyhound.

Löydettiin Ruskolta kiva nurtsialue treenikentäksi. Häiriönä siellä oli ilta-aikaan teinien mopojen pärinä ja rusakot. Saatiin aikaiseksi hyvät treenit. Sellaiset treenit tällä kertaa,että pääsi hyvillä mielin nukkumaan. Eikä tarvinnut jäädä märehtimään, kun kaikki kerran onnistui!

Lauantai ja sunnuntai meni taas mökillä uidessa ja punkkeja keräillessä. Routa sai saldokseen 17, Tahvo 4 ja Oiva säilyi nollalinjalla. Punkkipannat ovat ainakin siis ihan hyödyttömiä kapistuksia. Seuraavalle mökkireissulle valmistaudutaan apteekkireissulla ja koirat saa myrkyt niskaan. Sunnuntai-illan treeneistä ei ihmeempää kerrottavaa. Kaukokäskyt varmaan tulee uniinkin, kun taas niitä mietin. Ollakko oikealla tiellä vai väärällä?

Vauhtii

Tarkkuustreenien(mm.kontakti,kakejen tekniikka ja muuta hinkutusta) päälle vauhtitreenejä. Oli taas kivaa. :) Roudalle merkkiä ja kosketusalustaa. Tahvolle myös merkkiä ja kosketusalustaa. Ja ei siis kertakaikkiaan voinut juosta kosketusalustalle ilman merkkiä. Aika liikkis tosikkomies. Roudan vauhtiin avainsana oli tänään pallon esiinottaminen. Taidamme shoppailla arsenaalin erillaisia palloja, kun toinen tykkää niistä niin kympillä. Eikös tämä välineurheilua ollut?

Oiva vietti tänään synttäreitään muun lauman kanssa pitkällä metsälenkillä ja iltapalalla sai vähän ekstraherkkuja kuppiin. Neiti on nyt kesällä pärjännyt nivelrikkonsa kanssa hienosti ja toipui viikossa sm-kisa turisteilustakin.
Iltapuhteeksi Oiva vielä sai ajaa läskin kissan pois pihalta. Huonokuntoinen kissa vaan meinas saada enemmänkin kyytiä, kun ei hypännytkään aidan yli kevyesti. Mun piti käydä pelastamassa kissarukan tilanne. Ehkä se ei kyläile enää toiste?

Sadesäällä kuppiksella ja minilomaa

Nurtsi oli tosi pitkää, mutta urheasti treenattiin. Tahvolla oli nurtsin pituuden vuoksi vaikeuksia lähinnä ohjatussa. Juoksi pari kertaa kapulan ohi. Zetan seuruu treeni ja merkkitreenit meni sen sijaan toivotunlaisesti. Eikä sade haitannut yhtään.

Roudan kanssa kontaktitreeniä namilla, mutta tänään toimikin paremmin the haisu. Ruutuun juoksee kovaa ja nyt ois aika taas treenata kosketusalustalla paikkaa. Jäävät oli ihan supernopeet. Istuminen on ihan järjettömän vauhdikas. Sen sijaan merkki oli hetken ihan kokonaan hukassa ja sitten aivan yhtä yllättäen hukka löytyikin. Täytyy siis muistaa,että se on vauva vielä. Treenit jatkukoon kieli keskellä suuta! Alkuun luulin,että kielen näyttäminen liittyi vain paikalla makuun, mutta nyt sama on tullut kaukoihin. Ehkä Routa luottaa olevansa niin hyvä,että se voi vähän lällätellä tulevaisuudessa tuomarillekin..

Vapaapäivä alkoi hyvissä merkeissä, Roudan iskä Iiro on jälleen päässyt mitalleille agilityn sm-kisoissa. Vaikka Rou ei samoilla kentillä tuli kisamaan, me keskityttiin tarkkuustreeneihin, joita mahtuu vapaapäivään useampi kerta.  Tää on se juttu, miksi tää ohjaaja on valinnut tokon. :)

Turistina ja maalaismaisemissa

Käytiin viikonloppuna tsekkailemassa mun  ja staffien entisiä lenkkeilymaastoja. Kiva lenkki vedettiin, vaikka piti kännykän kanssa välillä tarkistaa sijainti. Suuntavaistolla ei oleLepsuja liioin siunattu.
Viikonloppu oli nätti, joten sunnuntaina käytiin piknik-henkisesti turisteilemassa Varsinais-Suomen piirin tokomestiksissä. Ylpee olen mun pienestä pennelistä, joka osaa relata kehien laitamilla. Silloin tällöin katseli kehien tapahtumia, joten toivottavasti mallioppiminen tapahtui vain korrekteista suorituksista. :D

Kolmikon ryhmäkuvat lauantain metsälenkiltä:

Asettelua

Kaikki yhes koos

Kauniit tytöt kalliolla

Porsaat & Routa

Lopuksi vielä videot lauantain treeneistä.Tulossa myöhemmin.

Päivityksiä

Lisätty Roudan sivulle kuvia ja muuta höpöhöpöä.

Kuvia taasen

 Routa pääsi käymään taas tiistaina heppatallilla. Kävimme katsomassa kummityttöni tuntia ja nämä ponit eivät jännittäneet alkuvarovaisuuden jälkeen enää ollenkaan. Suurempi ihmetyksen aihe taisi olla kissat, jotka eivät lähde karkuun.  Lisäksi tallilta löytyi herkkuja, jos monenlaista. Jäätyneitä kikkareita, kuivaa leipää, porkkanoita..

Keskiviikkona tehtiin pikavisiitti Raumalle. Sen jälkeen suunnattiin nokka kohti Paraisia ja Sami sai uudet lemmikit akvaarioonsa. Saanen esitellä Körmy ja Mörkö.

Helmipallopleko (Hypancistrus inspector) Körmy

Partamonni (Ancistrus sp.) Mörkö

Tyhmäily ja kipukoira

Että piti olla tyhmä. Tuntui loistoidealta ottaa Oiva pitkästä aikaa mukaan canicrossailemaan. Ämmä nauttii siitä puuhasta niin kovin. Ihan pieni puolentunnin lenkki ja kunnon kävelyt päälle. Noh, arvatkaas kenellä on sitten taas epäpuhtautta liikkeessä makuulta nousun jälkeen? Voi pientä narttua. :(

Tahvon synttäreitä vietettiin eilen,. Se sai kaksi lahjaa; ylläriratatreenin ja pääsipä vielä sänkyyn päivätorkuille. Tahvo on kotona oikea kainaloeläin ja emännän yksiövaiheessa sai myös nukkua peiton alla.. Mustalle porsaalle siis sen mieleiset lahjat. :)

Roudan treenit ovat menneet hyvin. Saimme maanantaina lainaan pikkumetallin, jonka kanssa ollaan treenattu. Lisähaastetta tuo,että metsku jää helposti heittäessä pystyyn. Routaa tämä ei tunnu enää haittaavan. Kosketusalustatreeni on taas mennyt eteenpäin.  Tänään taas illalla lämpimään halliin. Perjantaille on selvästi tullut vielä astetta enemmän odotusarvoa. :P

Viikonloppu meneekin sitten akvaarioroudarina. Samin kanssa tehtiin sopimus ennen pentuhaaveiden toteutusta, että minä saan harrastuskaverin ja Sami saa uuden altaan.  Huomenna käydään hakemassa ja ei vieläkään olla keksitty, mihin kaksimetrinen lasipönttö sijoitetaan. Vielä on siis muutama tunti aikaa pohtia..

Uusi vuosi, uudet ja vanhat kujeet

Vanha vuosi taas takana. Aika kerrata vanhat ja suunnata katse tulevaan.

Tahvon kanssa lukuisia hyviä hetkiä kokeissa ja sitäkin antoisampia treenejä.Ykköset jäi pari kertaa sentin päähän eli toisin sanoen kyynärän päähän. Selkäjumien kanssa enemmän ja vähemmän ongelmia.
Oivalta katkesi kaikki kisailuhaaveet kuin kanin häntä. Onneksi rikon kanssa pystytään elämään eikä kipulääkettäkään tarvita jatkuvasti.
Mitä muuta? Menin naimisiin, kotiin tuli Routa. Siinäpä ne vuoden kohokohdat. Onnea ja rakkautta, voiko ihminen enempää pyytää?  :)

Vuodelta 2011 toivotaan
-terveyttä kaikille, ihmisille sekä koirille
-antoisaa ja nautinnollista harrastusvuotta mustavalkeiden kanssa. Tahvolle tiedossa viimeinen pr-työtehtävä rodulleen eli osalllistua tokon sm-kisoihin. Luentoja, kursseja ja muuta kivaa ohjelmaan on tulevalle vuodelle jo merkattu kalenteriin.Tärkeintä on kuitenkin nauttia ihan jokaisesta treenistä ja yhdessä olemisesta.


Vuoden ekat treenailut on ainakin täyttäneet toiveet. Erityisesti pikku ipanan kanssa. Kävimme ihan vieraassa paikassa, koulun parkkipaikalla. Eipä paljon pientä hetkauttanut, vaikka viereissä oli lauma lapsia luistelemassa ja pelaamassa lätkää. Leikittiin, tehtiin kontaktitreeniä sivulla ja lopuksi vielä noudettiin kapulaa. Huomenna taas sitten tsaukkilaan mustavalkeiden kanssa.

Kotona päivä numero 2

Harvinaisen ahkerasti jaksan blogia ainakin vielä päivittää.
Roudan ensimmäinne yö meni levottomasti. Heräsi vähän väliä huutamaan. Loppujen lopuksi oli jossain vaiheessa hypännyt jalkopäähän nukkumaan ja rauhoittui siihen. Huomiseksi ajattelin laittaa korkeamman petin lähemmäs ja sänkyynhän ei meillä siis saisi tulla. :D
Portin takana yksinään olemista ollaan harjoiteltu. Ruokakupille malttaminen on vaikeampaa. Pyöriminen ja ininä alkaa jo siinä vaiheessa, kun ruokakuppi tulee näkyviin. Tovin saa odotella riiviön rauhoittumista.
Yhtään vahinkoa ei ole sisälle tapahtunut. Suorastaan hämmästyttävää. :) Luoksetulokin sujuu jo mallikkaasti takametsässä.
Tahvo on ottanut tulokkaan hyvin vastaan. Oiva sen sijaan on selvästi vielä hämmästynyt tästä uudesta käänteestä. Selvästi kuitenkin suhtautuu jo eilistä rennommin ja en odottanuttakaan siltä ensi nuuhkaisulla hurmautumista. Suurimman osan aikaa ovat erikseen ja kaikki saavat tottua toisiinsa rauhakseen. Ja tokihan yksi toinenkin pointti tässä on. Toivottavaa tietysti olisi,että Routa leimaantuu minuun eikä staffeihin. :)

Illalla Routa pääsi tutustumaan tsaukkilaan. Eka automatka koiraloosissa ja Tahvo tukena. Siitä huolimatta jumalaton huuto alkumatkan. Hallia lähestyessä rauhoittui ja nukahti. Hallissa oli reipas pieni Routa. Kävi pallutettavana ja vastapalvelukseksi olisi vähän pureskellut. Hieman leikittiin syrjemmällä lelulla, muuten lähinnä katseltiin muiden menoa.

Tahvo sen sijaan pääsi harkkamaan uutta idaria, jossa saadaan keskittyä edelleen ohittamiseen(erityisesti makuussa). Hieman seuruun aloituksia ja juoksutus ruutuun. Näitä samoja juttuja ollaan tehty torstaina ja perjantaina olkkaritreeneissä. Lisäksi toki kakeja ja ruutua ei ymmärrettävistä syistä tehdä olkkarissa.

Routa tuli taloon!

Roudan eka päivä oli vähintäänkin jännittävä. Uutta paikkaa toisensa perään. Autoilu meni mukavasti. Välillä piti vähän protestoida sylissä olemista, mutta suurimman osan matkasta veti sikeitä. Pysähdyttiin ensi Espoosta poimimaan pentutakki, joka on varmasti muutaman viikon päästä sopivan kokoinen. Siellä ihmetyksen aiheena oli lumessa myörivä bc. Tosin Routa itse näytti harrastavan samaa. :D Toinen pysäkki oli Lohjan abc:llä. Tylsintä tässä kohtaa oli panta ja hihna, joka rajoitti viipotusta ja sen tahtia.
Kotona koirat tapasivat toisensa ulkona. Sisällä välissä on ollut portti, joskin porttiin piti hakea vahvistukseksi kompostiverkkoa. Routa tahtoo seurata minua joka paikkaan ja sai jo päänsä mahtumaan portin raosta...

Namien kanssa tehtiin jo ekat ns. luovu niin saat harkat. Juustonakit oli niin herkullisia,että pentu olisi tahtonut syödä sormet mukana.

 Nyt neiti Jääkarhun pentu nukkuu ja talossa rauha maassa. Kuvapäivityksiä luvassa myöhemmin samoin kun Tapsun treenitkin.